torstai 28. helmikuuta 2013

Huppari pienelle prinsessalle

Vuoritettu keväthuppari syntyi toissailtana. Mies oli lähtenyt Killersin keikalle ja tyttö tuhisi pinnasängyssään, minä valvoin ja ompelin hupparia. Puolenyön jälkeen ompelin vielä vetoketjun paikalleen, mutta se piti purkaa seuraavana aamuna ja mennä lastenvaatteiden ompelukurssille hakemaan vinkit vetskarin siististä viimeistelystä.

Lindalon prinsessakangas on tilattu Lasten Taikamaasta. Huppari on kokonaan vuoritettu raidallisella puuvillatrikoolla, joten menee lämpimällä kevätsäällä ja kesällä takista. Raitatrikoo on Ompelun Ihanuus- verkkokaupasta. Malli on Ottobre- lehdestä 1/2011.



Hihat ovat vielä hieman pitkät, mutta resoreja kääntämällä saa säädettyä sopivaksi. Paksumpi trikoo hupussa tekee siitä istuvan ja eikä tuuli pääse korviin. Kangas taisi olla tytön mieleen, kun hihkui niin innokkaasti peilikuvalleen.

maanantai 25. helmikuuta 2013

Matkasyöttötuoli

Ollaan oltu melkein viikko reissussa ja nyt taas kotosalla. Ollaan nautittu pohjoisen aurinkoisista ulkoilusäistä, anoppilan herkuista ja leppoisasta olemisesta. Bloggailusta on tullut pidettyä taukoa mutta käsitöistä ei sentään. Anoppi ilahdutti minua aivan erityisesti saamalla lainaan vinon pinon lastenvaatteiden ompelulehtiä ja niin vietimme yhden iltapäivän lehtiä selaten ja kaavoja jäljentäen. Reissun päällä sain myös aloitettua vihdoin tiskirättien virkkausprojektin. Niistä lisää myöhemmin, ja nyt itse asiaan...

Pari päivää ennen reissua sain idean matkasyöttötuolista. Sellaisesta, jonka saisi pieneen tilaan, voisi pestä ja sopisi useimpiin tuoleihin. Hain ideoita netistä ja törmäsin mm. Sack'n'Seat- malliseen tuoliin. Kaava ja malli on kuitenkin omasta päästä.


Hupun materiaali on vahvaa sinapinkeltaista trikooneulosta ja etupaneeli on kaksinkertaista college- kangasta. Myös hupun etukangas on kaksinkertainen. Hupun takaosan alareunassa kulkee kuminauha. Tuolien korvat saa esiin kulmiin ommelluista resorilla reunustetuista aukoista. Tueksi ompelin vielä vahvasta puuvillakankaasta vyön, joka kiinnitetään tuolin taakse vyön päihin ommelluilla tarrahauhoilla.


Samalla vyöllä saa myös kasattua syöttötuolin hoitolaukkuun mahtuvaksi paketiksi.


Vyön sekä tukevien mutta joustavien kankaiden ansiosta lapsi viihtyi ja pysyi istuimessa yllättävän hyvin. Minulla ei ollut tiedossa anoppilan tuolin mittoja, mutta arvauksella osui aika oikeaan. Tuoleissa on plyysikangasverhoilu, jonka ansiosta lapsi ei lähtenyt liukumaan istuimesta. Pitäisi kokeilla istuinta myös puiseen tuoliin sekä tyynyllä korotettuna, silloin ylettyisi pöydällekin paremmin.

Syöttötuoli voidaan kyllä siinä mielessä laskea hitiksi, että typy oppi viikon aikana juomaan itse nokkamukista ja tuttipullosta :D

 

maanantai 18. helmikuuta 2013

Värikkäitä postikortteja

Ollaan jo pikkuhiljaa parantumassa flunssasta, mutta en silti itseäni vielä terveeksi luokittelisi. Diagnoosi: Väreihin hullaantunut ja bloggaukseen addiktoitunut perheenäiti. Tähän tautiin tuskin on muuta lääkettä kuin ylihuomenna alkava reissu anoppilaan pois ompelukoneen, digikameran ja läppärin ääreltä. Eli postaillaan nyt ja eletään sitten loppuviikko ihan hissukseen :D

Kun muutimme nykyiseen kotiimme, oli meillä kummallakin mielessä musta-valko-harmaa rauhallinen ja hillitty sistustus. Ensin tulivat värikäskantiset kirjat, sitten ympäri asuntoa levittyvät lelut, sen jälkeen joulunpunainen, sitten kaipuu keltaiseen, sen jälkeen tilanne riistäytyi käsistä ompelukurssilla ja kangasostoksilla ja lopullinen niitti rauhalliselle mustavalkoisuudelle tuli tulppaanikauden alkamisesta. Yritä siinä sitten taistella vastaan ;)

Tässä mielentilassa ryhdyin eilen illalla penkomaan postikorttilaaatikkoamme, sinne oli kertynyt kortteja vino pino viime vuosilta. Yli puolet korteista olivat joulukortteja, mutta mukaan mahtui myös muutamia todellisia helmiä, sekä merkityksensä että kuvansa puolesta. Ja niin syntyi idea eteisen piristämisestä postikorttikollaasilla.



Eteisen seinällä on harmaa sävy (Tikkurilan Laasti). Vessan ja kylppärin ovien väliin on kiinnitetty tauluhylly ja vanha maalattu minilipasto toimii kenkien ja vaatteiden pukeutumisistuimena. Joulun aikaan lipaston päällä oli kynttilälyhty toivottamassa vieraat tervetulleeksi, mutta nyt seinä on näyttänyt tyhjältä. Kokoelma syntyi siis tauluhyllyn päälle. Mukaan mahtui postikortti New Yorkista (lempipaikkani!), kihlajaismatkalta sekä häiden kiitoskortti, jossa on miehen kirjoittama runo. Ikean perhoskortti muistuttaa keväästä ja lammaskortti rakkaasta harrastuksesta sekä ystävästä, jolta sen sain. Kortti on käsintehty Lontoossa Vanessa Bee Designs. Kehyksissä on tytön värikylpyaikaansaannoksia ja mukaan mahtui pari graafista väriläiskää. Kokoelma on niin meidän näköisemme, ja sisältää valtavan määrän tunnetta ja hienoja muistoja :) Ehkä se on siis täydellinen juuri tällaisenaan. Vaikka kävin toki kuolaamassa netissä myös niitä ihania Therese Sennerholtin tekstikortteja ja muita vastaavia, mutta en tiedä kaipaako tuo mitään muuta.

Penkin päälle mallailin isoäitini kutomaa miniräsymattoa. Se on odotellut paikkansa löytymistä jo jonkin aikaa. Ehkäpä se voisi sopia tähän. Toinen vaihtoehto olisi virkata tyynynpäälinen harmaasta trikookuteesta, mutta ajatusta pitänee vielä haudutella..





sunnuntai 17. helmikuuta 2013

T-paitoja sydämillä

Viikonloppuna on ollut ihanan seesteinen meininki. Eilen isäkuukaudelle jäänyt mies hemmotteli lähtemällä tytön kanssa vaunulenkille ja jätti minut kankaiden ja ompelukoneiden kanssa yksin kotiin. Ajattelin, että tästä tulee varsin rentouttava ompeluhetki; kankaat on leikattu valmiiksi, applikaatiot tehty ja konekin huollettu joten siitä vain surauttelen menemään. Työtä siivitti ystävältä saatu kimppu tulppaaneja ja kahvikuppi ja niin valtasin taas hetkeksi koko keittiön pöydän kahdella koneellani.

 
Pinkkihihaisen paidan vartalo-osa on leikattu omasta T-paidastani jota käytin raskausaikana. Siihen liittyy siis paljon muistoja :) Paidan kangas on mukavan pehmeää ja joustavaa puuvillasekoitetta. Hihat leikkasin tytön omasta jo pieneksi jääneestä bodysta. Tähän liittyi hauska oivallus: Bodyn vartalo-osa on paidan hihojen muotoinen. Toinen paita on Eurokankaan palalaarista löytyneestä sinisestä trikoosta. Resorit ovat myös Eurokankaasta. Paidat saivat parikseen tytön vanhat pinkit housut, niitä en siis ole itse tehnyt.
 


T-paitojen mallina toimi Ottobren 1/2011 White Rabbit. Pinkkihihainen paita on kokoa 74 hieman pidennetyllä helmalla ja sininen kokoa 80. Suhtauduin ensin varauksella ajatukseen nepparittomasta T-paidasta ja myös T-paidan käyttämisestä bodyn sijaan. Mutta tämä T-paitamalli toimii yllättävän hyvin myös tuollaisella 9kk konttaajalla. Resorin ansiosta kaula-aukko venyy riittävästi eikä sen pukeminen ole yhtään hankalampaa. Hihansuut pysyvät paikallaan niin ikään resorien ansiosta. Syliin nostaminen ja sylissä pitäminen saavat T-paidan helmat kohoamaan, mutta seisoessa tai kontatessa ei eroa juuri huomaa bodyyn verrattuna. Potalla käyminen on huomattavasti helpompaa kun ei tarvitse aina aukoa neppareita. Joten ehkä T-paidat tämän mallin myötä tulevat pikkuhiljaa myös meille käyttöön.



Kaula-aukko tuotti suuria vaikeuksia erityisesti pinkkihihaisessa paidassa. Aloitin saumaamisen keskeltä takaa, jolloin päättelyt jäivät ikävästi näkyviin. Päätin sitten peittää sauman samalla trikookankaalla ja kiinnittää sen tikatessani resoria. Lopulta päädyin purkamaan ja tikkaamaan sauman kolmesti... Jatkossa taidan aloittaa saumaamisen olkapääsauman kohdalta, sillä sieltä ei päättely näy. Pitäisi myös ostaa lisää saumurilankoja.. Sinisessä paidassa päädyin jostain syystä tikkaamaan hihansuut, kaula-aukon ja helman pinkillä langalla. Ja laiskuus iski kun en jaksanut alkaa virittelemään kaksoisneulaa ja toista lankarullaa. Myös tässä tuli opittua kantapään kautta; Aina parempi käyttää kankaan väristä tikkauslankaa ja kaksoisneulan käyttäminen todella lopputuloksen kannalta kannattaisi... Pitää olla kiitollinen näistäkin "mokista", ensi kerralla sujuu taas vähän paremmin :D








lauantai 16. helmikuuta 2013

Ompelukoneen huolto

Olen jo jonkin aikaa ihmetellyt kun ompelukone on alkanut pitää kovempaa ääntä ja sohvan irtopäällisen ommeltuani myös siksakommel on alkanut reistailla. Siksakissa vain osa tikeistä haki alalangan normaalisti ja niin osa tikeistä jäi suoraompeleeksi. Minulla on käytössä Brother- merkkinen ompelukone, jota ostettaessa en vielä osannut aavistaa kuinka paljon sitä tulisin käyttämään...

Ompelukoneen ohjekirjassa on hyviä vinkkejä eri ongelmien ratkomiseen. Ohjekirjassa mainitaan, että ompelukone pitäisi öljytä kerran viikossa mikäli sitä käytetään enemmän kuin tunti päivässä. Juuri niin. Nolottaa myöntää, etten ole kertaakaan öljynnyt konetta sen vuoden aikana kun olen sillä huristellut. Ei ihmekään, että tikki pomppii ja kone pitää ääntä! Niinpä kävin ostamassa ompelukoneöljyä ja ryhdyin hommiin. Otin vanhan pullasudin käyttöön ompelukoneen puhdistusharjana.

Ensimmäisenä puhdistin koneen koneen puolakotelon ja siepparin takaa. Pölyä olikin kertynyt sinne melkoisesti. Lopuksi laitoin oljyä kiinnitysrenkaan alaosaan (kohta A).


Seuraavaksi avasin koneen etupaneelin ja puhdistin nukat harjalla. Yksi vanha langanpätkäkin löytyi ruuvien takaa. Öljyä laitoin ohjekirjan mukaisesti (kohdat B-F).


Lisäksi vaihdoin neulan, sillä ohjekirjan mukaan sekin voi olla syynä hyppytikkeihin. Puhdistin syöttäjän hampaat (kohta G) irroittamalla pistolevyn. Ruuvit (kohta H) sai kierrettyä auki kolikolla.

 

Käytin ompelukonetta täydellä teholla ilman lankoja pari minuuttia, jotta öljy alkaa vaikuttaa. Ohjekirjan mukaan öljyä ei saa laittaa liikaa ettei lanka tai kangas värjäydy. Ensimmäisen koetikin jälkeen luulin laittaneeni öljyä liikaa, mutta langan värjäytyminen loppui ensimmäiset 10cm ommeltuani. Hyppytikkejä tuli muutamia alkuun, mutta sen jälkeen jälki oli taas erinomaista. Selvittiin siis Brotherin kanssa säikähdyksellä! Jatkossa lupaan huoltaa konetta useammin :)

torstai 14. helmikuuta 2013

Iloista ystävänpäivää!

Iloiset ystävänpäivätoivotukset blogini lukijoille!


keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Vauvafarkut pojalle

Viime kesänä tytölle tekemistäni vauvafarkuista jäi reilusti kangasta yli ja olen siitä asti suunnitellut tekeväni toiset samanlaiset ystäväni samanikäiselle pojalle. Tytön vauvafarkut olivat yksinkertaisuudestaan huolimatta oikein hyvänmalliset ja kummallista kyllä - ne sopivat edelleen!

Muokkasin kesällä piirtämääni kaavaa hieman ja tein farkut tällä kertaa ilman vuoria. Rypytin takakappaletta molemmilta puolin pyllyn päältä, jolloin ne muotoutuvat paremmin vaippapöksyiselle ja kyykistelevälle käyttäjälle. Taakse tein koristeeksi pari tähteä mustasta puuvillakankaasta.



Samanlaisen rypytyksen olisi voinut tehdä etukappaleen polviin, mutta sen älyisin vasta jälkikäteen. Seuraavaan versioon 3. voisin tehdän myös erillisen haarapalan, sillä nyt lahkeen sisässauma hieman kiristää. Polvien kohdalle tein paikat saman farkkukankaan kääntöpuolesta. Tässä kuvassa ne näyttävät aivan valkoisilta, jotenkin iltavalo vääristää värejä.

maanantai 11. helmikuuta 2013

Haaremihousut

Väriyhdistelmä sininen/turkoosi ja pinkki on mielestäni todella herkullinen. Saa nähdä koska kyllästyn... :) Näissä haaremihousuissa on myös käytetty tätä väriyhdistelmää. Housut ovat matkalla kummitytölleni nimipäivälahjaksi. Trikoo ja resoori ovat Eurokankaasta ja malli Ottobre- lehdestä 1/2011.




Näiden haaremihousujen taakse kätkeytyy paljon uuden oppimista. Viime viikolla lastenvaatekurssilla kävimme läpi saumurin langoittamista, lankojen tasapainottamista ja erilaisia tikkivaihtoja. Ompelin kurssilla vanhoista paidoistani leikkaamistani paloista harjoituspaidan.
Jatkoin kotona opiskelua omalla saumurillani, joka oli odottanut käyttämättömänä jo jonkin aikaa. Lankojen tasapainotus omalla koneella oli yllättävän vaikeaa ja lankojen pujoittelukaan ei mennyt kerralla putkeen. Mutta kannatti olla sitkeä, sillä nyt tikki on tasaista ja napakkaa. Siitä on varmasti paljon iloa tulevaisuudessa!

lauantai 9. helmikuuta 2013

Tasku piirustusvälineille

Olemme menossa huomenna katsomaan pientä tyttövauvaa ja hänen perhettään. Iltamyöhäisen ompeluinspiraation tuloksena syntyi viemiset vauvalle ja hänen 2-vuotiaalle isosiskolleen.

Idea piirustusvälinetaskusta tuli ompelukirjasta "Kaikkea kivaa kankaasta", mutta toteutus oli hieman erilainen ja kaava oma. Huolittelin taskun sisäpalat pinkillä kanttinauhalla ja vahakankaan sijasta käytin tukikankaalla vahvistettua puuvillaa. Taskussa kulkevat kätevästi pikkuneidin kynät ja piirustuspaperit. Edelleen sama kontrastiväripari pinkki-turkoosi miellyttää.









Hymynaama taitaa olla kaikkien vauvojen mieleen :) Alkuperäisenä ajatuksena oli jonkinnäköinen kukka mutta ei siitä ihan ehkä sellaista tullut. Terälehdissä on joko riisiä, rapisevaa paperia tai kulkunen. Silmät on ommeltu parilla pistolla paksua puuvillalankaa. Suu on ommeltu kaksinkerroin taitetusta kanttinauhasta muotoilemalla. Ajattelin, että tiivisrakenteisena se tuskin lähtee purkaantumaan rajummassakaan käsittelyssä. Keskustan sisällä on tavallista vanua.



lauantai 2. helmikuuta 2013

Lapsen kevätvaatteiden suunnittelua

Tämä viikko on ollut melkoinen koettelemus koko perheelle. Pikkuiselle nousi kuume tiistai-iltana ja sairastelua kesti aina eiliseen asti. Ollaan oltu sisätiloissa aika paljon, eilen käytiin ensimmäistä kertaa ulkoilemassa. Ompeluksille ei ole jäänyt oikein aikaa, mutta joitain kaavoja on kuitenkin tullut piirrettyä ja kankaita leikeltyä. Valmiina on nyt kankaat viiteen T-paitaan, kaksiin legginseihin ja yksiin haaremihousuihin. Väreiksi valikoitui sininen, pinkki, musta ja valkoinen.


Ottobren numerossa 1/2011 oli ohje käytännölliseltä vaikuttavaan vaatesettiin. Piirsin kaavat pitkähihaisesta White Rabbit T-paidasta, haaremihousuista, legginseistä sekä trikoomekosta. Ajattelin, että niiden avulla voisin alkaa rakentaa tytölle kevätvaatetusta. Olin etukäteen hamstrannut Eurokankaasta valtavan palan taivaansinistä trikoota ja siihen kaveriksi pinkkiä resoria. Kangasostoksille olisi vielä päästävä, mutta ensin otin käyttöön kaapin perällä lojuneita käyttämättömiä T-paitojani sekä yhden hupparin.

Opiskeluaikana käytin haalareiden kaverina joskus paria Fruit of the Loomin printtitekstein varustettua T-paitaa. Niiden trikookangas on ihanan pehmeää mutta paitoja ei kyllä tule enää käytettyä. Niinpä saksin niistä saumat irti ja leikkasin niistä tytölle materiaalit pariin White Rabbittiin.
 
Mieheltä sain joskus tuliaisina vaaleanpunaisen hupparin, mutta se ei ollut sopiva, liian leveä ja lyhyt. Sen hihoista syntyivät materiaalit yksiin legginseihin.

 
 
Sinisestä trikoosta leikkasin materiaalit kolmeen T-paitaan. Tosin kaksi niistä ajattelin antaa lahjaksi vauvakavereille. Innostuin myös leikkelemään applikointikuvioita. Vasta leikkelyn jälkeen muistin että kuviot olisi kannattanut silittää ensin liimaharsoon ja vasta sitten leikata, mutta menee se varmaan näinkin päin. Kuvioissa en jaksanut lähteä kikkailemaan mitään erikoista vaan mukaan tulee ainakin pisarapilvi, tähti ja sydän.



Täydennykseksi tilasin Lasten taikamaasta kankaita. Katsotaan osaanko tehdä näistä printtikankaista mitään järkevää... Mutta kuviot ja värit olivat ainakin herkullisia:


Ensi viikon keskiviikkona sitten pääsen toivottavasti kurssilla surauttelemaan näitä paitoja oikein sarjatuotantona. Ja toivottavasti myös tilaamaani kankaat saapuvat pian. Sitä odotellessa kaikille hyvää viikonlopun jatkoa!!