perjantai 14. joulukuuta 2012

Jouluisia tunnelmakuvia

Tänä vuonna vietämme ensimmäistä kertaa joulua omassa kodissa ja saamme meille vieraaksi vanhemmat ja sisarukset. Anopin kanssa olemme aloittaneet joulun valmistelut jo hyvissä ajoin jottei ensikertalaisen emännän tarvitsisi stressata liikaa. Pakkasesta löytyy jo monenmoista leivonnaista ja joulun menukin on mietitty. Ei varmasti tarvitse sanoa, että olemme kummatkin hyvin järjestelmällisiä ja suunnitelmallisia ihmisiä :)

Myös joulukoristeet alkavat pikkuhiljaa löytää paikkaansa. Kaivoin varastosta kaikki omistamani pallot ja muut koristeet. Kaunein koriste mielestäni on tämä kranssi, joka näyttää aivan aidolta mutta on kuitenkin "ikuinen". Kranssi tuli hankittua viime vuonna kun meillä ei ollut joulukuusta, mutta kaipasin kuitenkin jotain vihreää. Hauskan lisän tuovat mielestäni nuo pienet joulupallot.


Lumiukko- soittorasian saimme lahjaksi viime jouluna kun vauva oli vasta mahassa. Nyt se löysi paikkansa ikkunalaudalta, jonne asettelin kaikki loput joulupallomme ja kuusen nauhat kiemurtelemaan.


Samalta ikkunalaudalta löytyvät myös uudet tonttumme, jotka saapuivat postissa anoppilasta viime viikolla.  Sieltä ne vahtivat että isäntäväki on kilttinä näin joulun alla ;)


Marimekon Lumimarja- tyynyliinat ovat opiskeluaikaisia investointeja. Uudet sohvatyynyt saivat väistyä näiden tieltä joulun ajaksi. Valkoinen sohva on kiva kun se antaa kauniin taustan lähes minkälaisille vain koristetyynyille. Taustalla näkyy "risu" (mieheni antama lempinimi tälle koristeelle) eli valosarjalla ja joulupalloilla koristeltu oksanippu. Se löytyi pari vuotta sitten Pentikiltä ja muuntelen sitä aina vuodenaikojen tai juhlapyhien mukaan erilaisilla koristeilla.


Tiimarista löytyi todella kaunista hopeanväristä helminauhaa ja valkoisia kynttilöitä. Ne päätyivät hopeanväriselle vadille, joka on niin ikään opiskeluaikaisia investointeja.


Lintumobile osoitti muuntelukykynsä eilen kun keksin kääntää sen toisin päin, laittaa maljakkoon ja koristella palloilla. Lintumobile oli tähän asti vauvan pinnasängyn päällä, mutta yllätimme neitokaisen eilen seisomasta pinnasängyssä ja kurottautumasta vaarallisesti kohti lintuja. Mobile meni siis hetkeksi jäähylle, jotta vauva saa nukkumisrauhan ja äiti mielenrauhan...


Ja viimeisenä joulukuusemme, joka on parvekkeella odottamassa sisäänkantoa. Tämä löytyi paikallisesta kukkakaupasta kauppareissulla. Kuusi on rakennettu oksista, jotka on kiinnitetty puupölkkyyn. Lajike on kuulemma sellainen, ettei se varista neulasia vaan kuivuu aloilleen. Kuusi nostetaan sisälle jouluna ja pidetään sivupöydällä pienten käsien ulottumattomissa. Ehkä ensi jouluna meillä on ihan oikea kuusi, tänä vuonna ei sitä uskalleta ottaa.


Näiden kuvien myötä toivotan tunnelmallista joulun odotusta kaikille blogini vierailijoille!

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Mekkoja pienille tytöille

Aina loppuvuodesta alkaa miettiä mitä uutta ja kivaa seuraavalle vuodelle keksisi. Olen selannut Avoimen Yliopiston kurssitarjontaa ja miettinyt sopivia opintokokonaisuuksia. Uuden oppiminen kiinnostaisi ja olin jotenkin automaattisesti ajatellut että aiheen tulisi liittyä työhön ja ammatilliseen kehittämiseen. Mutta toisin kävi! Ystäväni laittoi aamulla aikaisin viestin, että työväenopiston kurssien ilmoittautuminen on alkanut ja sieltä löytyy mm. vauvojen värikylpyryhmä. Nousin saman tien ylös, laitoin koneen päälle ja kävin ilmoittamassa meidät värikylpyyn. Samalla katselin mitä muuta kevään kurssitarjonta pitää sisällään. Ja sieltähän löytyi vaikka mitä...

Lopulta päädyin ilmoittautumaan lastenvaatekurssille, joka kestää koko kevään. Täytyy nyt nautiskella täysillä tästä ajasta kun saa tehdä juuri sitä mitä huvittaa. Kurssilla opetellaan ompelukoneen ja saumurin käyttöä ja tehdään itse hankituilla materiaaleilla ja oman kiinnostuksen mukaan vaatteita lapselle. Opetusta on kerran viikossa ja se sattui juuri sopivalle illalle, silloin ei meillä muutenkaan ole mitään. Keväällä on siis luvassa lastenvaatteiden ompelua ja tarkoitus on esitellä kurssin aikaansaannoksia täällä blogissa.

Lastenvaatteiden tekeminen on sikäli palkitsevaa, että kangasta ei kulu kovinkaan paljon ja työt syntyvät suhteellisen nopeasti. Silti en ole vielä tähän mennessä kovin montaa vaatetta tehnyt. Tässä kuitenkin pari esimerkkiä aikasemmista tekeleistä.

Ensimmäisen mekon ompelin kummitytölleni Mekkotehdas- kirjassa olevan kaavan mukaan. Tuo kirja on muuten aivan ihana, täynnä hyvää mieltä ja herkullisia ohjeita pienille tytöille. Sain mekon valmiiksi vain muutamaa päivää ennen oman tyttäreni syntymää, joten sen ompelusta jäi hyvät muistot. Vaikkakin mekkoa ommellessani tajusin ensimmäistä kertaa, että pelkkä ompelukone ei riitä jos aikoo käyttää joustavia kankaita. Tässä mekossa haasteellista oli pääntien ja hihansuiden huolittelu itse leikattua vinonauhaa hyödyntäen. Hauskaa muuten, että tässä mekossa on käytetty samoja tilkkuja kuin aikaisemmin syksyllä postaamassani lintumobilessa. Ja samoja kankaita tuli käytettyä myös kun ompelin kummitytölle leikkienkelin syntymäpäivälahjaksi.



Mekkotehdas- kirjassa ei ollut aivan pienille tyttövauvoille sopivia kaavoja, joten tein yhden mekon ihan omasta päästäni kun vauva oli pieni. Olimme menossa kummitädin syntymäpäiville ja mekkoinnostuksissani ompelin edellisenä päivänä hirveällä kiireellä juhlamekon vauvalle. Hän oli niin pieni silloin, kaikki koon 50 vaatteetkin olivat liian suuria. Sen verran kiireellä tuli mekko tehtyä etten kuvaa siitä muistanut ottaa. Tässä kuitenkin yksi kuva mekkopukeisesta vauvasta isomummunsa sylissä. Mekossa oli vaaleanpunainen vuori ja rypytykset edessä. Se näytti niin suloiselta valkoisen kauluksellisen bodyn kanssa. Mekkoa käytettiin vain sen yhden kerran, koska jo viikon päästä se oli liian pieni. Ei sitä voinut kuvitellakaan miten nopeasti lapset kasvavat!


maanantai 10. joulukuuta 2012

Naisten joulumessut

Naisten joulumessut ovat muodostuneet kivaksi jouluperinteeksi. Wanhassa Satamassa järjestetyt messut pursuavat käsitöihin hurahtaneita ja oivalluksen saaneita eri-ikäisiä naisia, joten siellä jos missä voi tuntua kuuluvansa joukkoon. Nyt kun olen jo useampana vuonna käynyt messuilla, muistan jo ulkoa missä mitäkin ihanuuksia myydään. On hauska huomata, että samat esittelijät ovat joka vuosi suurin piirtein samalla paikalla. Tuotteita löytyy ihan laidasta laitaan: villasukkia, koruja, käsintehtyä saippuaa, piparkakkutaloja, räsymattoja, nukkeja, nukenvaatteita, sisustusesineitä, tilkkutöitä, huovutettuja koristeita...

Tällä kertaa olimme matkassa mieheni siskon kanssa kahdestaan - ihanaa! Olin ensin ottamassa vauvaa meille seuraneidiksi, mutta päädyin lopulta lähtemään yksin reissuun. Ihan fiksu valinta: typy oli hyvässä hoidossa isänsä kanssa kotona (nukkunut melkein koko ajan parvekkeella päiväunia) ja me saimme uppoutua messujen tarjontaan rauhassa.

Kaikkein mieluisin myyntipiste oli tänä vuonna tuunin, lorun ja Sykon yhteinen paikka. Tuunin vanhoista pitseistä ja hopeatarjottimista tehdyt luomukset ovat aivan ihania! Katselin pitkään kuvassa etualalla olevia tarjottimia, jotka oli tuunattu muistitauluiksi liitutaulumaalilla. Mikä oivallus! Ostos jäi kuitenkin tekemättä kun en ollut aivan varma miten nuo sopisivat nykyisen asuntomme tyyliin. Taustalla näkyy värikkäitä Lorun mekkoja, joita kuolasin myös. Ja ihanat Kajsan tilkkutyöt olivat löytäneet niin ikään paikkansa tästä pisteestä. Minullahan on se Kajsan inspiroiva tilkkutyökirja, josta olenkin toteuttanut mm. enkeleitä.



Jos ei muuta niin ainakin messuilta sai intoa viimeistellä ne joululahjat, jotks odottavat ompelulaatikossa. Blogikirjoittelukin on ollut jotenkin todella laiskaa viime kuukausina. Tekeillä olevista joululahjoista kun ei viitsi paljastuksia kirjoitella. Lisäksi viime viikolla tekemäni työkeikka on vienyt ajatuksia muualle. Mutta eiköhän tässä taas aktivoiduta vähitellen!