Mekkoja pienille tytöille

Aina loppuvuodesta alkaa miettiä mitä uutta ja kivaa seuraavalle vuodelle keksisi. Olen selannut Avoimen Yliopiston kurssitarjontaa ja miettinyt sopivia opintokokonaisuuksia. Uuden oppiminen kiinnostaisi ja olin jotenkin automaattisesti ajatellut että aiheen tulisi liittyä työhön ja ammatilliseen kehittämiseen. Mutta toisin kävi! Ystäväni laittoi aamulla aikaisin viestin, että työväenopiston kurssien ilmoittautuminen on alkanut ja sieltä löytyy mm. vauvojen värikylpyryhmä. Nousin saman tien ylös, laitoin koneen päälle ja kävin ilmoittamassa meidät värikylpyyn. Samalla katselin mitä muuta kevään kurssitarjonta pitää sisällään. Ja sieltähän löytyi vaikka mitä...

Lopulta päädyin ilmoittautumaan lastenvaatekurssille, joka kestää koko kevään. Täytyy nyt nautiskella täysillä tästä ajasta kun saa tehdä juuri sitä mitä huvittaa. Kurssilla opetellaan ompelukoneen ja saumurin käyttöä ja tehdään itse hankituilla materiaaleilla ja oman kiinnostuksen mukaan vaatteita lapselle. Opetusta on kerran viikossa ja se sattui juuri sopivalle illalle, silloin ei meillä muutenkaan ole mitään. Keväällä on siis luvassa lastenvaatteiden ompelua ja tarkoitus on esitellä kurssin aikaansaannoksia täällä blogissa.

Lastenvaatteiden tekeminen on sikäli palkitsevaa, että kangasta ei kulu kovinkaan paljon ja työt syntyvät suhteellisen nopeasti. Silti en ole vielä tähän mennessä kovin montaa vaatetta tehnyt. Tässä kuitenkin pari esimerkkiä aikasemmista tekeleistä.

Ensimmäisen mekon ompelin kummitytölleni Mekkotehdas- kirjassa olevan kaavan mukaan. Tuo kirja on muuten aivan ihana, täynnä hyvää mieltä ja herkullisia ohjeita pienille tytöille. Sain mekon valmiiksi vain muutamaa päivää ennen oman tyttäreni syntymää, joten sen ompelusta jäi hyvät muistot. Vaikkakin mekkoa ommellessani tajusin ensimmäistä kertaa, että pelkkä ompelukone ei riitä jos aikoo käyttää joustavia kankaita. Tässä mekossa haasteellista oli pääntien ja hihansuiden huolittelu itse leikattua vinonauhaa hyödyntäen. Hauskaa muuten, että tässä mekossa on käytetty samoja tilkkuja kuin aikaisemmin syksyllä postaamassani lintumobilessa. Ja samoja kankaita tuli käytettyä myös kun ompelin kummitytölle leikkienkelin syntymäpäivälahjaksi.

Mekkotehdas- kirjassa ei ollut aivan pienille tyttövauvoille sopivia kaavoja, joten tein yhden mekon ihan omasta päästäni kun vauva oli pieni. Olimme menossa kummitädin syntymäpäiville ja mekkoinnostuksissani ompelin edellisenä päivänä hirveällä kiireellä juhlamekon vauvalle. Hän oli niin pieni silloin, kaikki koon 50 vaatteetkin olivat liian suuria. Sen verran kiireellä tuli mekko tehtyä etten kuvaa siitä muistanut ottaa. Tässä kuitenkin yksi kuva mekkopukeisesta vauvasta isomummunsa sylissä. Mekossa oli vaaleanpunainen vuori ja rypytykset edessä. Se näytti niin suloiselta valkoisen kauluksellisen bodyn kanssa. Mekkoa käytettiin vain sen yhden kerran, koska jo viikon päästä se oli liian pieni. Ei sitä voinut kuvitellakaan miten nopeasti lapset kasvavat!