maanantai 13. toukokuuta 2013

Farkkuhaalarit kaksosille

Edellisistä ompeluksista onkin vierähtänyt jo melkein 2 viikkoa, mikä alkuvuoteen verrattuna on jo pitkä aika. Olen suoraan sanottuna kärsinyt pienestä ompeluinnostuksen puutteesta, mutta josko se tästä taas palautuisi. Työtä ovat teettäneet myös tytön 1v synttärit, joiden koristeista ja leipomuksista ajattelin kierjoitella tänne lisää myöhemmin. Nyt kuitenkin itse asiaan eli näihin farkkuhaalareihin!


Ystävälläni on tyttäreni kanssa samana päivänä syntynyt poika. Lapsukaiset ovat viettäneet paljon aikaa yhdessä pienen ikänsä aikana ja ovat myös kulkeneet kehityksessä hyvin samoja polkuja. Meitä äitejä taas yhdistää monen muun asian lisäksi innostus itse tehtyihin lastenvaatteisiin. Lapsia kutsumme usein vitsillä "kaksosiksi" kun aina tuntuu olevan joku sama vaihe päällä tai uusi juttu opeteltavana. Niinpä päätin tehdä meidän ihanille kaksosille samanlaiset farkkuhaalarit <3 Nyt on jo niin lämmintä, että näillä voi painella hiekkalaatikkoleikkeihin vaikka samantien.

Kangas on hiekanväristä joustavaa ja melko ohutta farkkua Eurokankaan palalaarista. Pojan farkkuhaalarissa on tehosteena limenvihreä puuvillakangas etukappaleen vuorissa, lahkeensuun kääntövaroissa, vetoketjussa ja napeissa. Kaava on Ottobren 1/11 Back to 70's samettihaalarista sovellettu. Lahkeensuun käntövaraan lisäsin puuvillavuoren jolloin housuja voi käyttää nyt käännettynä tai sitten myöhemmin pitkänä. Myös olkaimissa on reilusti kasvunvaraa, nappia siirtämällä saa lisää käyttöikää haalarille. Olkaimissa oli hauskana yksityiskohtana ohjeessa kuminauharypytys, jolloin haalari joustaa esimerkiksi kyykkyyn mentäessä. Etukappaleeseen applikoin pojan etunimen ensimmäisen kirjaimen valkoista puuvillaa ja keltaista college-kangasta hyödyntäen.





Tytön haalariin applikoin ponin. Idea poniin tuli lapsuudestani. Äitini teki minulle ponimerkillä koristellun takin ollessani n. 4-vuotias ja muistan vieläkin sen olleeni todella rakas. Applikaation väsäsin ompelukurssin viimeisillä tunneilla huhtikuun lopussa. Luulen, etten omalla koneella saisi yhtä siistiä lopputulosta, eikä varmasti kärsivällisyys riittäisi kovin moneen tällaiseen piperrykseen... Mutta tämä piperrys oli ihan palkitsevaa tehdä! Ponin silmän mustat osat ovat muuten napit. Farkkuhaalarin etukappale on ollut meillä leikeissä mukana siitä asti kun tyttö ihastui kuvaan. Eli todennäköisesti tästä haalarista tulee mieluisa! Nyt paketointihommiin :)




6 kommenttia:

  1. Aivan ihanat haalarit, kyllä kelpaa nyt samistella hiekkalaatikolla! Ja niinhän se on ompeluinnostus tulee ja menee, onneksi se on sinulla palannut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Innostuksen puute on tosiaan jännä ilmiö.. Kaapit olis täynnä kivoja kankaita ja varmaan suunnitelmiakin on ihan liikaa kun ei oikein osaa mihinkään tarttua. Sain uusimman Ottobren just lainaan jos sieltä löytyi jotain inspiraatiota.

      Poista
  2. Kyllä on hienot haalarit. Pienellä on niin mukava käyttää vaatteita, joissa selkä ei ole paljaana. Olet taitava tekijä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on kyllä kiva malli! Housut pysyy hyvin paikallaan sylitellessä, kontatessa ja kyykätessä. Noi kuminauhalla rypytetyt henkselit toimii käytännössä myös.

      Poista

Kiva kun löysit blogiini. Jätä terveiset vierailustasi!