Värikäs mekko nappilistalla

Melkoinen tovi on taas vierähtänyt viime vaateompeluista. Saumurin langoituksen kanssa on ollut haasteita ja tässä blogihiljaisuuden aikana kaikki lahjaompeluksetkin syntyivät ompelukoneella nitkuttamalla. Eilen sain puuskan  huoltaa kone ja fiksata langat. Ja niin lähti kone toimimaan!

Innostuksissani surauttelin pitkään leikattuna olleet kankaat mekoksi ja kyllä kannatti - oli taas niin ihana päästä näkemään tytön ihastunut hymy uusi mekko päällään ja itse kokea se luomisen riemu :)

Mekon inpiraationa toimi Käpyseltä tilattu vesiväriraita- kangas, johon yhdistelin paria jämätrikoota ja helmaksi miehen vanhastaT-paidasta leikatun helman. Kun mekko alkoi olla kasassa, keksin hyödyntää viime kesänä Porista hankittuja värikkäitä nappeja somisteena etuosassa. Niistä tuli varsinainen hitti!

Tällä kertaa luvassa on vain sovituskuvia, sillä mekkoa ei ole aamun sovituksen jälkeen saanut otettua pois päältä.. :)

Uudistettu nojatuoli

Erilaiset tuunausprojektin ovat todella koukuttavia ja aina on yhtä fiiliksissä kun saa taiottua vanhasta ja epäsopivasta uutta ja sopivaa.

Joulun alla toin vierastuoliksi olohuoneeseen vanhan opiskeluaikaisen nojatuolin, jossa oli kellertävä samettikangas. Se sai uuden päällisen, jonka ompelin valkoharmaasta puuvillakankaasta. Päällisestä tuli todella napakka ja toivon ettei sitä tarvitse kovin montaa kertaa pestä sillä kutistumisvaraa en jättänyt oikeastaan ollenkaan. Harmaa talja suojaa onneksi jonkin verran.

 

Tuoli oli helppo verhoilla napakasti, sillä takaosaa kiertävä metallijalka irtosi ruuveilla ja kankaan sai ujutettua ja kiinnitettyä ruuvien avulla suoraan runkoon. Mallailin palat suoraan tuolin päälle sovittamalla. Tyynyn ja tuolin kankaat ovat Kodin1:stä.

Töihinpaluumekko

Ylihuomenna meillä alkaa erilainen arki kun itse aloitan äitiysloman jälkeen työt ja mies jää kotiin. Odotan jo ihan innolla töitä ja on ollut kiva valmistautua pikkuhiljaa muutokseen tässä kesäloman tiimellyksessä. Siivosin mm. vaatekaapin ja järjestelin paraatipaikalle hellemekkojen ja lökäshortsien tilalle jakut, suorat housut ja siistit paidat. Siivousoperaatiosta inspiroituneena päätin ommella itselleni mekon jo jonkin aikaa kangaskaapissa majailleesta italialaisesta paitakankaasta. Se löytyi keväällä Eurokankaasta. Kävin ostamassa lisäksi vuorikangasta ja satiinivinonauhaa kanttaukseen. Kaavat otin viime joulun Suuri Käsityö- lehdestä, jossa oli sellaisen muuntautumiskykyisen tunikamekon kaava.

 

 

Alkuperäisessä mallissa laskokset olisivat tulleet ulospäin eikä reunoissa olisi käytetty kanttausta. Myös hihat olivat erilaiset, sellaiset pitkät ja tampilla rypytetyt. Halusin tehdä lyhythihaisen, ettei se olisi jakun alla liian kuuma. Rypytysten pohjien omelun jälkeen myös päätin vaihtaa ne sisäänpäin, onneksi kangas oli samanlainen ikealta ja nurjalta puolelta :) 

 

 



 Väljän mallin takia ei tarvinnut huolehtia kuin olkasauman istuvuudesta ja se tulikin ommeltua pariin kertaan uudelleen. Selkäpuolelle tein pienen halkion kun se vuorikankaan takia oli helppoa. Mekon ilmettä voi helposti muuttaa erilaisilla vöillä. Tässä sovituskuvassa on leveä pellavakankaasta tehty vyö rusetilla, ja hieman juhlavamman ilmeen saa jos käyttää vyötäröllä tummansinistä satininauhaa. Sattumalta eräs New Yorkista ostettu jakku sopi täydellisesti mekkoon. Huippua, koska tätä jakkua ei ole tullut muuten käytettyä juuri ollenkaan.

Maalattu rottinkituoli parvekkeelle

Isoäidin puuliiteristä löytyi varsinainen aarre. Vanha luultavasti 50-luvulla hankittu rottinkituoli oli hieman kuivuneen ja kärsineen näköinen, mutta se oli muodoiltaan niin kaunis ja mukava istua, että jotain sille oli keksittävä. Paikallisesta maatalousrautakaupasta löytyi maali, Miranolin kiiltävä liuotepohjainen kalustemaali, joka sopii myös ulkokäyttöön.

 

Ostimme maalia pienen purkin ja se loppui hieman kesken, selkänojan yläosaan ja käsinojiin jäi joitain läpikuultavia kohtia. Pitää käydä ostamassa toinen purkki ja paikkausmaalata nuo kohdat. Maali kuivui 4 tunnissa kosketuskuivaksi ja vuorokaudessa täysin. Koloja ja töpöteltävää tuolissa oli ihan riitämiin, maalaukseen kului aikaa n. 3 tuntia.

Tuolista tuli lopulta aika hauska. Muoto on vanhaa ja romanttista mutta musta kiiltävä maali tekee tuolista jännittävän. Pehmusteena toimii harmaa lampaantalja. Tuolin alla on ihanan rouhea räsymatto Tiimarista.

Tässä vielä kuva tuolista alkuperäiskunnossaan. Taustalla isoäidin ihanat ruusut, joista poimimme maljakkoon muutaman oksan muiden kesäkukkien kanssa.

Tiipii löysi uuden paikan parvekkeen perältä kun järjestimme tilaa kesäkeittiölle ja nyt uudelle rottinkituolille. Yrttiruukkujen tikut on hankittu uudesta sisustusliikkeestä Granitista Helsingistä. Niihin on liimattu leikattavaa liitutaulutarraa ja kirjoitettu nimet liitutussilla.

Grillikatoksen istuinpehmusteet

Kesä se vain jatkuu ja aurinko hellii taas hieman tuulisemman viikon jälkeen. Mökki- ja mummolareissut ovat pitäneet sopivan kiireisenä meidän perheen ja on ollut ihana nauttia kesäisestä ruuanlaitosta, maalla puuhastelusta ja oleilusta.

Sukulaisten mökille oli poikkeuksellisen kiva mennä kun kassissa oli saajalle varmasti mieluinen tuliainen; uudet istuinpehmusteet vastavalmistuneeseen grillikatokseen. Kävimme etukäteen valistemassa Eurokankaasta ulkokalusteisiin tarkoitettua kosteus- ja homesuojattua jämäkkää kangasta. Vaahtomuovipatjat on leikattu mittojen mukaan Etolassa.

 

 

Ompelin pehmusteiden pitkille sivuille tarranauhat, joista pehmusteen saa laitettua sisään. Pehmusteiden toinen puoli on yksiväristä harmaata ja toinen puoli raidallista ja sävyt toistavat kivasti grillikatoksessa käytettyjä liuskekivimateriaaleja. Maisemat katoksesta järvelle ja metsään ovat aivan huikeat, kyllä siellä kelpasi grillailla ja istua iltaa :)

 

Sininen mekko ja oivalluksia ompelun ilosta

On vierähtänyt jo melkoinen tovi siitä kun viimeksi surauttelin tytölle uusia vaatteita. Ollaan innoissamme järjestetty tytön ja miehen synttäreitä, oltu mökkeilemässä ja muuten vaan vietetty ulkoilmaelämää. Olen rauhassa odotellut ompeluinspiraation paluuta ja toivottavasti se tästä taas lähtee :)

Oivalsin, että ompelun ilo tulee minulla useasti siitä, että keksin jonkun tuunausidean ja vähän suurinpiirtein sitten sommittelen kankaita ja lennosta kehittelen työtä. Pilkuntarkka ohjeiden seuraaminen joskus tekee ompelusta liian suorittavaa. Niinpä otin jo pitkään kangaslaatikossa marinoituneen sinisen trikoon ja lähdin leikkelemään kankaita tietämättä minkälaisen vaatteen lopulta saan aikaiseksi.

Mekon pohjana on Ottobren White Rabbit T-paita 1/2011. Idea eturöyhelöstä ja valenappilistasta tuli muistaakseni lehdestä 1/2012, jossa oli samantapainen toteutettu isomman tytön hihattomaan mekkoon. Paidan helmaan ompelin alalangaksi puolattavalla kuminauhalla rypytetyn kappaleen. Hihoja on vähän levennetty ja hihansuihin lisätty kuminauhat. Pääntielle ei löytynyt sopivaa resoria, joten tein sen samasta kankaasta ja jätin taakse aukon, jotta venyy tarpeeksi pään yli puettaessa. Kiva yksityiskohta sekin.

Ja vitsit miten onnellinen olin lopputuloksesta!! Tältä sen ompeluilon kuuluu tuntua :) Ja heti seuraavana iltana näpyttelin tilauksen Käpyselle ;)

Kukkivien puiden aikaan

Ompeluinnostus on edelleen kadoksissa, jossain pihalla... Ollaan tytön kanssa antauduttu täysin kesäsäille, rantaelämälle ja kukkivalle luonnolle. Tänään kuuden tunnin ulkoilujen jälkeen tiesin mitä tarkoittaa sana "ahavoitunut", sellainen ulkoilman ja meriveden kyllästämä, tomuinen ja auringonhajuinen iho. Ompelukset saavat nyt ilmeisesti odottaa sadesäitä, mutta jotta tämä blogi ei aivan tomuttuisi, tässä muutamia kuvia ihanista kukkivista puista. Toivottavasti niistä on iloa teillekin lukijoille <3

 

Ensimmäiset kuvat nappasin isoäidin puutarhasta. Omenankukat olivat juuri auenneet ja pihalla oli huumaava tuoksu. Koivujen vaaleanvihreä oli kauneimmillaan kun vasta-avautunut lehti kimmelsi auringossa valoa läpi kuultaen.

Kun tulimme takasin kotiin isoäidillä vietetyn viikon jälkeen, oli myös oma kerrostalopihamme herännyt henkiin. Muutimme taloon marraskuussa enkä osannut aavistaakaan miten iloinen yllätys pihalla odottaisi kesällä. Pihapiiri on täynnä upeita kukkivia puita, joiden loisto on juuri nyt parhaimmillaan.

Voi olla, että kukat ovat jo viikon päästä lakaistuneet... Siihen asti käymme nuuskuttelemassa ja ihailemassa niitä monta kertaa päivässä :)