Maalattu rottinkituoli parvekkeelle

Isoäidin puuliiteristä löytyi varsinainen aarre. Vanha luultavasti 50-luvulla hankittu rottinkituoli oli hieman kuivuneen ja kärsineen näköinen, mutta se oli muodoiltaan niin kaunis ja mukava istua, että jotain sille oli keksittävä. Paikallisesta maatalousrautakaupasta löytyi maali, Miranolin kiiltävä liuotepohjainen kalustemaali, joka sopii myös ulkokäyttöön.

 

Ostimme maalia pienen purkin ja se loppui hieman kesken, selkänojan yläosaan ja käsinojiin jäi joitain läpikuultavia kohtia. Pitää käydä ostamassa toinen purkki ja paikkausmaalata nuo kohdat. Maali kuivui 4 tunnissa kosketuskuivaksi ja vuorokaudessa täysin. Koloja ja töpöteltävää tuolissa oli ihan riitämiin, maalaukseen kului aikaa n. 3 tuntia.

Tuolista tuli lopulta aika hauska. Muoto on vanhaa ja romanttista mutta musta kiiltävä maali tekee tuolista jännittävän. Pehmusteena toimii harmaa lampaantalja. Tuolin alla on ihanan rouhea räsymatto Tiimarista.

Tässä vielä kuva tuolista alkuperäiskunnossaan. Taustalla isoäidin ihanat ruusut, joista poimimme maljakkoon muutaman oksan muiden kesäkukkien kanssa.

Tiipii löysi uuden paikan parvekkeen perältä kun järjestimme tilaa kesäkeittiölle ja nyt uudelle rottinkituolille. Yrttiruukkujen tikut on hankittu uudesta sisustusliikkeestä Granitista Helsingistä. Niihin on liimattu leikattavaa liitutaulutarraa ja kirjoitettu nimet liitutussilla.

Grillikatoksen istuinpehmusteet

Kesä se vain jatkuu ja aurinko hellii taas hieman tuulisemman viikon jälkeen. Mökki- ja mummolareissut ovat pitäneet sopivan kiireisenä meidän perheen ja on ollut ihana nauttia kesäisestä ruuanlaitosta, maalla puuhastelusta ja oleilusta.

Sukulaisten mökille oli poikkeuksellisen kiva mennä kun kassissa oli saajalle varmasti mieluinen tuliainen; uudet istuinpehmusteet vastavalmistuneeseen grillikatokseen. Kävimme etukäteen valistemassa Eurokankaasta ulkokalusteisiin tarkoitettua kosteus- ja homesuojattua jämäkkää kangasta. Vaahtomuovipatjat on leikattu mittojen mukaan Etolassa.

 

 

Ompelin pehmusteiden pitkille sivuille tarranauhat, joista pehmusteen saa laitettua sisään. Pehmusteiden toinen puoli on yksiväristä harmaata ja toinen puoli raidallista ja sävyt toistavat kivasti grillikatoksessa käytettyjä liuskekivimateriaaleja. Maisemat katoksesta järvelle ja metsään ovat aivan huikeat, kyllä siellä kelpasi grillailla ja istua iltaa :)

 

Syntymäpäivätunnelmia

Tytön syntymäpäivistä on vierähtänyt jo hetki mutta edelleen muistellaan hauskaa päivää. Tupa oli täynnä vieraita kahdessa kattauksessa, sukulaiset päivällä ja kaverit illalla. Anopin kanssa muodostimme valmistelutiimin, ja niin saatiin pöytä täyteen herkkuja ja koti koristeltua. Täytyy myöntää, että hieman mopo karkasi loppuvaiheessa intoilun puolelle, mutta olivathan nämä ne ensimmäiset synttärit! ;)Loppujen lopuksi tärkeintä oli, että pikkuneiti sai kokea hauskan päivän ja kaikki rakkaansa juhlimaan hänen kanssaan.

 

Synttäreiden teemaksi tuli perhoset, joita väkersimme sokerimassasta elintarvikevärillä sävytettynä  kakun koristeeksi, Kakun päällä on sokerimassaa ja pohjan ostin valmiina kaupasta. Täytteeseen on sekoitettu rahkaa, vaniljasokeria, hedelmäpilttiä kermavaahtoa ja hyydytetty liivatteella kerrosten väliin. Oli muuten todella raikas ja maistuva!

Koristeena meillä oli pöydän päällä Pom Pomeja, joihin ihastuin Esmeraldan blogissa. Ne tehdään siis silkkipapapereista, ensin taitellaan vekeille ja kulmien pyöristyksen jälkeen nostellaan kerrokset pöyhkeäksi kukaksi. Juhlien jälkeen Pom Pomit siirtyivät tytön huoneeseen, en vain raaskinut heittää niitä pois :)

 

Ison ikkunan eteen laitoimme pahvisen lippuviirin tytön nimellä. Toisen ikkunan eteen askartelin Clas Ohlsonin perhosseinäarroista ja silkkipaperista koristeet. Aamulla kuvia räpsiessäni oli muuten todella hurja sumu, mutta puoleen päivään mennessä ilma oli muuttunut aurinkoiseksi. Asutaan aika rannassa, täällä näitä ihmeellisiä sääilmiöitä riittää... Tyttökin oli ihan ihmeissään parvekkeella sumuisista maisemista. Tiipiistä on muodostunut hänelle hauska leikkipaikka, sinne mennään edestakaisin monta kertaa ja jos joku seuraa perässä, tulee kikatus <3

Kakun lisäksi tarjottavana oli savulohi-rapukakkua, poropiirakoita, parsapiirakkaa ja banaanimuffineja. Muffinien kuorrutte oli taivaallista: tuorejuustoa, tomusokeria ja voita. Nams!

Tyttö oli ihana oma itsensä koko päivän, iloinen seuraneiti. Hän sai kivoja ja tarpeellisia lahjoja, palikoita legoja, palapelejä ja kirjoja. Mm. sellaisen laulukirjan, jossa on pianosäestys jokaiselle 50 laululle. Enolta ja enon siipalta hän sai upean lahjan, vanhan lasten kiikkustuolin kunnostettuna ja maalattuna. Henkeäsalpaavan kaunis ja niin mukava istuin pienelle kiikkujalle! Meiltä vanhemmilta hän sai Brion hellan, joka on ollut myös ahkerassa käytössä synttäreiden jälkeen. Itse tehdyt lahjat ovat aina yhtä ihania, kuten tämä ruskea pupu tytön fammulta <3 Päällä oli tietenkin keltainen Peppi-mekko ;)

Tiipii parvekkeelle

Ystäväni löysi tämän loistavan ohjeen ideoidessaan tyttärelleen helppotekoista majaa huoneeseen. Lupasin auttaa tiipiin tekemisessä ja nyt ensimmäinen testiversio on valmis. Tiipiin teko-ohjeet löytyvät Kotivinkin sivuilta. Suosittelen ohjetta lämpimästi, oli selkeä ja yksinkertainen. Vaikka kyllä siinä sai parina iltana jurnuttaa suoraa ommelta ihan riittämiin ;)

Tyttö tykkäsi majasta ihan hirveästi. Mentiin sinne kahdestaan, laitettiin ovet kiinni ja kikatettiin ihan katketaksemme. Tulisi vielä ne vähän lämpimämmät kelit niin voisi mennä ihan sisävaatteissa. Asettelin tiipiin vanhan villapeiton päälle niin se vähän lämmittää.

Ompelin tiipiin hyödyntäen kahta yhden hengen pussilakanaa ja yhtä tuplaleveää lakanaa. Pussilakanoista syntyivät tiipiin ulkopuoli ja vuoripuolelle oviaukon palat. Lakanasta leikkasin vuorin loput palat. Tuskastuin kun en löytänyt mieleistä kangasta mistään kaupasta ja niinpä päätin hyödyntää siihen lakanoita. Nämä heinäkuvioiset pussilakanat on ostettu joskus Hemtexistä ja ollaan pidetty niitä harmittavan vähän. Majaan kuviot sopivat mielestäni täydellisesti ilman sen kummempia kohdistuksia.

Uudistimme viikko sitten parveketta käsittelemällä laudoituksen harmaaksi sävytetyllä kuultavalla puunsuojalla. Oli virhe aloittaa käsittely näin aikaisin kun ulkolämpötilat vaihtelevat ja yöllä on menty jopa pakkaselle. Niinpä kuullotteen kuivuminen kesti viikon purkissa luvatun vuorokauden sijaan. En ole vielä täysin tyytyväinen lopputulokseen sillä vanha kellertävä laudoitus paistaa epätasaisesti kuullotteen läpi. Tehdään toinen käsittely sitten kun on lämpimämpää.
Olin jo epätoivoisena valitsemassa huopamattoa parvekkeelle ja suunnittelemassa laudoituksen purkamista. Tämä vaaleanharmaa sävy on nyt kuivittuaan niin raikas että tällä mennään ainakin tämä kesä.

Tiipiin kepit ovat K-Raudasta ostettuja harjanvarsia. Ne olivat n. 130cm pitkiä ja aivan liian lyhyitä tähän tarkoitukseen. Huomasin jälkeenpäin ohjeesta, että siinä suositeltiin melkein kaksimetrisiä keppejä. Jouduin lyhentämään mallia melkoisesti ja vieläkin saisi lyhentää. Lapsen kannalta tosin se ei ole vielä liian pieni, mutta jos kepit olisivat pidemmät saisi kankaan pingoitettua myös yläosasta suoraksi. Kepit on sidottu toisiinsa keinonahkanarulla, joka on jostain vanhasta vyöstä. Tiipiin sisällä on toistaiseksi vain yksi tyyny. Siinä on päällä isoäidin kangaspuilla kutoma kangas.

Mies on ollut reissussa jo kohta viikon ja päätin piristää itseäni tuttuun tapaan kukkaostoksilla :D Parvekkeelle löytyi hortensiaa ja ruusua. Sisälle ostin neilikkakimpun parilla lehtioksalla. Koivunoksat tarttuivat mukaan aamun vaunulenkiltä, toivottavasti niihin tulisi lehdet pian!

Kirjahyllyjen katoamistemppu ja isoäidin ryijy

Saatiin viikonloppuna yhtäkkinen puuska viimeistellä makuuhuoneessa keskeneräiseksi jäänyttä sisustusta. Tärkeimpänä puuttuvana elementtinä oli isoäitini tekemä vihkiryijy, jonka kiinnittämistä seinään olimme ehtineet pohdiskella jo kohta puoli vuotta. Makuuhuoneen takaseinän maalasimme aikoinaan ryijyä silmällä pitäen harmaaksi, jotta saataisiin se istumaan paremmin seinään. Nyt ryijy on vihdoin kiinnitetty ja se näyttää todella hyvältä! Isoäidin kunniaksi täytyy sanoa, että ryijy ei ole yhtään mummomainen tai synkkä vaan moderni ja raikas. Erityisen hyvin se sopii meidän kotiimme sillä asumme lähellä merta ja juuri näitä sävyjä.

Ryijyn takia muutimme myös vähän sängyn petausta. Aikaisemmin valkoinen päiväpeitto peitti sängyn kokonaan ja päädyssä oli pari pientä koristetyynyä. Nyt päädyssä on jonossa isompia tyynyjä ja päiväpeiton reunaan kääräisin sävyihin sopivan vihreän lakanan. Täytyy katsella miten tämä toimii käytännössä ja muiden kuin näiden valkoisten pussilakanoiden kanssa.

Makuuhuoneen sivuseinällä on liukuovikaapistot, joiden harmaa ylä- ja alaosa ovat samansävyiset kuin päätyseinä. Välitilan maitolasi heijastaa kivasti samaa vihreän sävyä kuin ryijyssä. Stockmannin Hulluilta Päiviltä ostin sunnuntaina ihania ruusuja, joista osa on sulostuttamassa makuuhuonetta yöpöydällä.

Samassa yhteydessä siivosin makuuhuoneessa olevan lipaston, jossa säilytän kankaita ja ompelutarvikkeita. Jo oli aikakin, sillä väriyhdistelmiä ideoidessa ja laatikoita penkoessa ne olivat menneet aika sotkuiseen kuntoon. Saa nähdä kuinka pitkään tämä järjestys säilyy :)

Ja lopuksi vielä yksi muutos makuuhuoneessa eli mieheni mummolasta peräisin olevien kirjahyllyjen tuunaus verhoilla. Hyllyt ovat täyspuuta ja erittäin hyväkuntoiset, olemme ne vain maalanneet valkoisiksi. Uudessa asunnossa ne päätyivät makuuhuoneen oviseinälle. Hyllyt mahtuvat siihen lipaston pariksi juuri ja juuri, mutta mitenkään kauniit ne eivät ole olleet värikkäine ja sekalaisine kirjaröykkiöineen. Ja aamulla aina herätessä se on ollut ensimmäinen näky. Niinpä päätin (miehen vastusteluista huolimatta) testata ideaani peittää kirjanäkymä verhoilla. Eurokankaasta löytyi sattumalta tuplaleveää ja teflonkäsiteltyä puuvillaa, joka mahtui olemattomaan projektibudjettiini :)

Tässä kuva ennen verhoja:

Ja tässä verhojen jälkeen:

Verhot on kiinnitetty kaapin yläreunaan itseliimautuvalla tarranauhalla, jonka vastakappaleen ompelin verhon yläkäänteeseen. Kummallakin puolella on 2,5cm käänteet, samoin alhaalla. Verhot sai silitettyä suhteellisen sileäksi, mutta aivan niin huomaamatonta ratkaisua ei noista saanut kuin olin haaveillut. Kangas mm. on aavistuksen valkoisempaa kuin kaapistojen runko ja reunasta katsottaessa verho on hieman irti hyllystä. Kuvittelin myös verhojen vievän pois pikkuneidin kiinnostusta kirjoja kohtaan...

Turha luulo, äiti :D

Vinkkejä sohvan irtopäällisen ompeluun

Sohvan tyynynpäälliset saivat myös vaihtua pääsiäisen jälkeen. Pitkulaiset tyynyt reunoilla ja vaakaraitainen tyyny ovat viimesyksyisiä ompeluksia. Raitakangas on Ikeasta ja kuviokangas Vallilan Mandariini. Uutena tulokkaana on pystyraitainen tyyny, jonka kankaan löysin tammikuussa Kodin1:n joulualennuksista. Musta silkkityyny on vanhoja peruja.

 

 

Sohvan irtopäällisen ompelusta on kulunut jo kohta puoli vuotta. Edelleen olen tyytyväinen lopputulokseen. Olen pessyt päälllisen kerran ja se sujui ihan hyvin vaikka laitoinkin sen hieman liian kuivana sohvan päälle. Sohvan istuinosan suojana meillä on valkoinen päiväpeitto, sitä olen pessyt useammin. Välillä kangas näyttää vähän ryppyiseltä ja jotkut kulmat ovat alkaneet kinnaamaan, mutta usein pieni uudelleenasettelu ja tyynyjen pöyhintä korjaa nämäkin virheet.

 

Lupasin yhdelle lukijalle kirjoittaa pienen työohjeistuksen sohvan päällystämisestä. Alkuperäinen blogikirjoitus löytyy täältä. Harmittaa kun ei tullut tekovaiheessa räpsittyä kuvia, olisin niitä voinut hyödyntää. Tässä kuitenkin joitain vinkkejä työjärjestyksestä. Olisi kiva kuulla onko joku muu uskaltautunut vastavan projektin kimppuun, laittakaahan kommenttia! Varoituksen sanana, että en todellakaan ole ammattilainen näissä asioissa vaan rohkea kokeilija ja ompelun ikuinen opiskelija. Alla oleva työohje on siis ennemminkin kuvaus siitä miten päällisen tein.

 

Itse suosittelen Ikean valkaistua paksua Minna- puuvillakangasta päällystämiseen, etenkin jos haluaa päästä edullisesti ompelemaan. Kankaan menekki on sohvasta riippuen 8-12m. Kangas kannattaa kutistaa 60c konepesussa ennen leikkausta ja ompelua, kannattaa myös silittää ennen. Leikkasin kankaat ilman kaavoja mittaamalla, neulaamalla ja sovittamalla. Kangas on sen verran jämäkkää ja lankasuora on helppo löytää, että ilman kaavojakin pärjäsi. Kaikki saumat ommellaan suoralla ompeleella ja huolitellaan siksakilla tai saumurilla. Saumat vahvistetaan tikkauksella paininjalan etäisyydellä.

 

Työvaiheet

 

1. Käsinojat. Aloita käsinojien sivuista (1), mittaa ja leikkaa käsinojien päälipalat (2) ja yhdistä sivupaloihin. Yhdistä seuraavaksi käsinojien sisäpala (3). Yhdistä viimeiseksi käsinojan etupala (4) kolmelta sivultaan sivupalaan, päälipalaan ja sisäpalaan.

2. Runko-osa. Mittaa ja leikkaa palat istuinosan etu- ja päälipalaan (5-6) sekä selkänojan etu- ja päälipalaan (7-8). Sovita näin syntynyt runko-osa käsinojapaloihin ja muokkaa tarvittaessa. Rungon tulee olla napakka, mutta silti antaa periksi hieman siinä istuttaessa. Neulaa ja yhdistä runko-osa käsinojapaloihin.

3. Taka-osa. Mittaa ja leikkaa takaosa n. 10 cm leveämmäksi kuin sohva jättäen saumanvarat vetoketjulle. Ompele kaksi pystysyyntaista alhaalta avattavaa vetoketjua taka-osan kummallekin puolelle, n. 10 cm reunasta.  Sovita taka-osaa runko- ja käsinojaosiin ja muokkaa tarvittaessa napakaksi. Ompele takaosa kiinni.

4. Alareuna. Neulaa ja silitä kaksinkertainen käänne alareunaan halutulle korkeudelle ja tikkaa kauttaaltaan.

5. Tyynynpäälliset. Mittaa ja leikkaa kankaat. Ompele vetoketjusivujen oikeat puolet yhteen n. 10 cm matkalta. Harsi vetoketjut op:t vastakkain kummallekin puolelle. Silitä oikealta puolelta vetoketjun vierestä saumanvarat auki ja tikkaa vetoketjun ympäri. Avaa vetoketju, neulaa ja huolittele muut reunat oikeat puolet vastakkain. Käännä oikein päin ja silitä.

 

Toivottavasti tästä minitutorialista oli apua kysyjälle. Pahoittelut, ettei tämän tarkempaa ohjetta kuvien puuttuessa tullut tehtyä. Jatkokysymyksiin vastaan mielelläni!