Ensimmäinen projektini alkoi viime jouluna Oulussa kun olimme kyläilemässä appivanhempieni luona. Olin lukenut Käsityölehdestä sisustuskoreista, joiden virkkauksessa käytetään matonkuteita. Ne vaikuttivat hyvin yksinkertaisilta tehdä ja olivat hauskannäköisiä. Kävimme anopin kanssa ostamassa Oulun Taito shopista vihreää matonkudetta ja paksun virkkuukoukun (koko 9). En siinä vaiheessa muistanut miten tehdään silmukoita tai puolipylväitä tai pylväitä (enkä ole täysin varma termeistä vieläkään) mutta ajattelin yrittää. Sen hokasin, että koreissa käytetään puolipylvästä eli "koukku läpi ja langan kanssa takaisin ja lanka uudelleen molempien silmukoiden läpi".
Ostimme trikoista matonkudetta Taito shopista (http://www.taitoshop.fi/) 3 kiloa ja se sisälsi noin 5 erikokoista vyyhtiä. Ilmeisesti vyyhdit oli värjätty tai muuten pesty kietomisen jälkeen sillä ne olivat aika solmussa. Minulta meni ainakin kaksi iltaa ja automatka Oulusta Helsinkiin vyyhtien selvittämiseen. Selvittamiseen meni varmasti enemmän aikaa kuin itse virkkaamiseen, vaikka tavallaan se oli ihan terapeuttista hommaa. Myöhemmin kesällä löysin tieni Hietalahdenkadun Snurreen (http://www.snurre.fi/) ja siellä myytiin kudetta valmiiksi kerittynä. Fantastista!
Taito shopissa myydään kahdenlaista kudetta, trikookankaista ja kudottua. Trikookankaisessa on jonkin verran paksuuseroja eli paikoin se voi olla todella paksua, paikoin ohutta. Kudottu on tasalaatuisempaa. Trikookuteessa on myös enemmän solmuja. Myöhemmin keväällä kokeilin virkata koreja myös kudotusta kuteesta mutta tuo trikoinen oli jotenkin kivemman tuntuista. Koreihin se sopi hyvin, sillä jälki oli tarpeeksi paksua ja tukevaa. Virkkuukoukku nro 9 taisi olla hieman liian pieni, ehkä nro 10-12 käsialasta riippuen olisi sopivin trikookuteelle.
Korin idea on melko yksinkertainen: Ensin virkataan ympyrä, jonka jälkeen virkkaussuuntaa vaihdetaan ja virkataan korille reunat. Niinkin yksinkertainen temppu kuin suunnan vaihto on siis korin "muotojen" takana :) Käsityölehden ohjeen mukaan virkatessa korin pohjasta tuli hieman kupera, joten muutin sitä hieman. Kuvassa olevan korin halkaisija on 16cm ja reunoissa on yhteensä 40 silmukkaa. Pohjaa virkatessa tein lisäyksiä siten, että ensin pari kierrosta joka silmukkaan tuplat, sen jälkeen tupla joka toiseen parin kierroksen verran, sitten joka kolmanteen jne. kunnes tuo 40 silmukkaa oli täynnä ja pohja järkevän mallinen. Tämä vaati silloin useamman purkamisen ennen kuin sain pohjasta haluamani muotoisen, mutta onneksi tuo on nopea virkata. Kahvat tein siten, että virkkasin toiseksi viimeisellä kierroksellä 8 tavallista silmukkaa irrallisena ja viimeisellä kierroksella koko kierros yhtenäisenä.
Korit ovat nyt lelukoreina kirjahyllyllä, niitä tuli yhteensä 4 pientä ja yksi iso, kudetta jäi vielä ylikin. Pieneen koriin menee kudetta n. 300g. Korien virkkaus oli kivaa puuhaa, mutta kuteiden selvittely melkoisen aikaavievää. Suosittelen siis valmiiksi kerittyä kudetta. Korit on nopea virkata, kun on vauhtiin päässyt, yksi syntyy muutamassa tunnissa telkkaria katsellessa. Ei kuitenkaan kannata ahnehtia, minulla nimittäin viikon intensiivisen virkkaushurmoksen jälkeen oli ranne ja etusormi aivan kipeänä!
Mulla on ollut pitkään mielessä, että olisi kiva kokeilla taas virkata pitkästä aikaa ja opetella siinä paremmaksi. Edellisestä virkkuusta on vuosia (ehkä jopa kymmenen). Noin ikäänkuin vaihteluksi neulomishommille. Ongelma on vaan ollut, että mukavan näköisiä virkkuutöitä on lopulta vähän huonosti. Pitsiliinat, -tyynyt ym. kun eivät oikein meidän kotiin istu - korkeintaan jouluna jonkun liinan voi laitttaa...
VastaaPoistaMutta noista koreistapa se virkkaaminen saattaa lähteäkin! Kudoin keväällä kangaspuilla maton, josta jäi trikoista ontelokudetta yli. Sekin kärpänen samalla iskulla! Kuteita ei ole niin paljon, että mattohommiin kannattaisi kauheesti säästellä, mutta näinhän tulisivat käyttöön.
t. Katriina
ps. Vyyhtien kanssa auttaa paljon, kun ennen solmujen avaamista pujottaa vyyhdin käsivarsille ja kopauttaa auki muutaman kerran rivakasti. Asettuvat oikeammille kohdilleen. Ja sitten vyyhti kaverin käsiin tai tuolin selkänojalle eikä ota sitä enää siitä pois sen jälkeen kun solmut on avattu. Kudonnassa olen saanut oppia (sekä opettajan johdolla että kantapään kautta), että vyyhtien kanssa ongelmat alkavat todenteolla yleensä siitä, kun alkaa "korjata" sotkuja pujottelemalla lankoja/kuteita toistensa ali... Kuulemma vyyhdeissä on lopulta vikaa äärimmäisen harvoin, vyyhtiä ja kierteitä ravistelemalla kannattaa siis viimeiseen asti yrittää sotkuja selvittää... Helpommin sanottu kuin tehty, mutta näin se kuulemma menee...
Siitä vain koreja virkkaamaan! Se on oikeasti aika kivaa hommaa kun tulosta syntyy nopeasti :) Kiitos myös vyyhtivinkeistä. Ajattelinkin, että minulla oli selvittämisessä tekniikka hakusessa eikä vyyhdissä sinänsä mitään vikaa ollut. Täytyypä kokeilla tuota ravistusta jos vielä vyyhdin joskus hankin!
VastaaPoistaSamalla "korinpohjatekniikalla" pystyy virkkaamaan myös yksinkertaista mattoa. Kaverini Maija kyselikin ohjetta ja lupasin laskea omasta pikkumatostani että miten nuo kierrokset ja lisäykset siinä menikään. Eli loin ensin 10 silmukkaa ja ne yhteen. Sen jälkeen tein näihin kymmeneen silmukkaan jokaiseen 2 puolipylvästä. Sen jälkeen tein joka toiseen silmukkaan yhden ja joka toisessa lisäsin, yhteensä 10 kertaa näin. Seuraavaksi tein lisäyksen joka kolmanteen, sitten joka neljänteen ja niin edelleen, aina 10 kertaa samalla lisäystihydellä. Tätä jatkoin niin kauan kunnes lisäyksiä tuli joka 14. silmukkaan ja tästä syntyi halkaisijaltaan 68 cm leveä pyöreä matto. Muistaakseni tein kolmanneksi viimeisen ja viimeisen kierroksen ylimääräisenä ilman lisäyksiä, sillä huomasin maton tulevan liian lörpöksi. Näitä ohjeita on varmasti netissä muitakin, mutta tässä ainakin yksi, josta voi lähteä liikkeelle.
Testasin kahta tekniikkaa, sitä että virkkaa koko silmukan läpi tai vain silmukan etulangan läpi. Mielestäni koko silmukan läpi virkatessa syntyy tasaisempi jälki, mutta nämä ovat makuaisoita. Kannattaa kokeilla niin näkee kumpi omasta mieletä toimii paremmin.
Mun kuteet taitaa olla juuri tuota kudetta, josta puhuit kudottuna kuteena, siis sellaista "putkea". Niistä ei ilmeisesti sulla tullut niin kivoja. Onkin kyllä aika pehmeää kudetta, että tuleeko sitten vähän lörppöjä koreja... Olisi mulla kyllä yhtä trikoistakin tuossa kun joskus ostin jemmaan, mutta sitä on sen verran paljon, että siitä ehkä olisi mattoonkin syksyllä, jos liipasinsormeni on tarpeeksi rivakka kun kudontaryhmiin ilmoittaudutaan ja pääsen tänäkin vuonna mukaan... Ehkä koklaan tuota ontelokudetta ensin. Jos vaikka yrittäisi vähän ohuemmalla koukulla, jos jälki olisi tiiviimpää vaikkapa kasin koukulla.
VastaaPoistaKäytiin maanantaina Hangossa ja vieräilin Hangon käsityöläisten putiikissa. Siellä tuosta putkimallisesta neulotusta kuteesta oli tehty pikkuruisia koreja ja ne oli tosi napakoita. Todennäköisesti niiden virkkaamisessa oli käytetty pienempää koukkua just niinkuin arvelit. Kannattaa koittaa, ilmoittele sitten miten kävi! Tutkiskelin niitä koreja muutenkin ja niissä oli hienosti tehty tuo pohjan kääntö laidoiksi, sitä ei melkein edes huomannut. Luulen, että siinä oli pari viimeistä silmukkaa ennen kääntöä tehty jonain piilosilmukoina...
VastaaPoistaKokeiltu on. Istuttiin kesäinen iltapäivä äidin ja "kälykokelaan" kanssa pihalla koukut käsissä. Mallia otimme Kauhavan kangasaitan ohjeesta http://www.kangasaitta.fi/kangasaitta/web.nsf/pages/27367072ED82C10CC2257549005F0E67/$file/Virkattu%20kori.pdf.
VastaaPoistaOhjeessa oli myös neuvottu tuo pohjan kääntö laidoiksi, oiskohan semmonen kuin kuvailit nähneesi hankolaisissa koreissa.
Ensin piti käyttää vaan niitä ontelokuteita mutta sitten teki mieli kipasta hakemaan kotoa ne trikoisetkin kuteet. :) Tuo Kauhavan kangasaitan ohje on niille ontelokuteille, mutta paksummille kuin mitä ne mun oli. Kivat tuli kyllä myös niistä mun ohuemmista kuteista, kun otti pienemmän koukun. Trikoinen kori kuitenkin on myös mun suosikki - tukevampi, kuten säkin sanoit. Tein myös sen trikoisen samalla silmukkamäärällä kuin ohjeessa (isolla koukulla vaan) ja tuli oikein reilun kokoinen ja napakka kylppärin purkkivalikoiman säilytykseen.
Kiitos Katriina! Kuulostaapa ihanalta teidän kesäiltapäivän tohinat! Tuo ohje vaikutti hyvin samanlaiselta kuin millä itse aloittelin ja se oli muistaakseni käsityölehdessä. Hauska että sinäkin tytkästyit tuohon trikoiseen! Korit on kyllä käteviä, sopivat tosi monenlaiseen säilytykseen.
VastaaPoistaKuulin ystävältäni Annilta aivan loistavan vinkin mistä saa hyvää kudetta: Paksut sukkahousut. Erityisesti äitiyssukkahousut sopisivat tähän tarkoitukseen hyvin koska niitä lojuu kaapissa monet nyt käyttämättöminä. Kuulemma kolmista sukkahousuista saa yhden pikkuisen "tilpehöörikorin", sellaisen johon mahtuu esim eteisen pikkusälää. Täytyypä ottaa siitä seuraava koriprojekti!
Mukavaa kesän jatkoa! :)